Kansallista matkailutietä pitkin Varangerbotnista Hamningbergiin
Aja E75-tietä Varangerbotnista Hamningbergiin Vesisaaren ja Vuoreijan kautta. Varangerbotnissa suosittelemme käyntiä Varangin saamelaismuseossa Varjjat Sami musea – Varanger samiske museum 
. Museon näyttely kertoo ihmisten elämästä vuonon rannoilla kautta historian. Museon vieressä olevalla laavulla on nuotiopaikka ja informaatiota kansallispuistosta. Voit halutessasi valmistaa ruokaa nuotiolla. Uuniemen kunnassa Unjárgga/ Nesseby puhutaan yleisesti pohjoissaamen kieltä, ja monet asukkaat harjoittavat poronhoitoa.
Seuraa vuonoa pitkin kansallista matkailutietä nasjonal turistvei Varanger .
Pysähdy kulttuurimuistoalueella Ceavccageaðge/Mortensnes kulturminneområde . Se on yksi Skandinavian runsassisältöisimmistä ja omalaatuisimmista kulttuurimuistoalueista. Erikoista alueella on se pitkä ajanjakso, jolloin se on ollut asuttuna, ja sen suuri määrä monia erityyppisiä kulttuurimuistoja.
Jatka matkaa kohti Vesisaarta pitkin Varanginvuonon pohjoisrannan avointa maisemaa, missä voit nähdä suuria lokkiparvia pyydystämässä pikkuseitejä. Vuonon vedenpinnan väreily voi usein olla pintaa rikkovien pyöriäisten tai pikkuvalaiden aiheuttamaa. Merikotka on tavallinen näky.
Ennen Vesisaarta tulet Annijoen kylään (Vestre Jakobselv), jonka joki on Norjan kymmenen parhaan lohijoen joukossa. Kylässä on leirintäalue ja muita yöpymismahdollisuuksia sekä ruokailupaikkoja.
Kansallinen matkailutie polveilee maiseman läpi. Foto: Bjarne Riesto
Kyhmyhaahka vauhdissa! Foto: Randulf Valle
voit tutustua suomalaisten maahanmuuttajien historiaan Finnmarkissa ja Pohjois-Tromsissa ja heidän merkitykseensä Norjan koilliskulman asukkaiden kulttuurille . Mene Nattfjelldalen-reitin lähtöpisteesen, jos pitkä vaellus kansallispuistoon ja sen suurenmoiseen laaksoon houkuttelee.
Poikkea Ekkerøyssä ja kahlaa sen pitkää matalaa rantaa Varanginvuonon jääkylmässä vedessä tai käy katsomassa lintuvuorta, jossa pikkukajavat pesivät. Ekkerøyn uloimmasta perukasta voit tähyillä ravintoa etsiviä lahtivalaita tai sillivalaita. Vuoreijaan päin ajaessa voi kirkkaalla säällä erottaa avartuvan vuonon vastarannalla Grense Jakobselvin ja Venäjän rannikkoa. Kallijoella (Skallelv) kansallispuisto näkyy vasemmalla, ja siirryt uudelle ilmastovyöhykkeelle hemiarktiselle mantereelle. Kallijoessa voit kalastaa pikkulohia, nauttia lintujen seuraamisesta sillan mantereen puolella tai katsella hyljettä, joka lepäilee jokisuun kivellä.
Komagværissä ylität Komagelva-joen, joka on yksi Varangin niemimaan monista pikkulohijoista. Siellä on myös leirintäalue. Jos haluat käydä kansallispuistossa, voit ajaa 7 km huonokuntoista soratietä Komagdalenin lähtöpisteeseen. Sieltä voit jatkaa 4 km tietä, jonka varrella voit lukea alueella elävistä lintulajeista.
Kibergissä voit tutustua Partisaanimuseoon ja kansallispuiston infopisteeseen Kiberg Bierge, jonka näyttely on avoinna kesäkuun 1. päivästä syyskuun loppuun. Tutustu kansallispuiston eläimistöön. Käy merenrannassa olevassa laavussa katsomassa merisirrien ja lokkien touhuja. Kibergin kautta voit kulkea ylös Øst-Kappiin. Matkan varrella näkyy jälkiä saksalaisten toisen maailmansodan aikuisista leireistä ja asemista.
Jatka matkaa yli Domen-tunturin, jota pidettiin ”noitavuorena”, jossa paholainen asusti ja jossa oli helvetin portti. Jos uskallat pysähtyä sinne, voit laavun panoraama-ikkunasta katsella kalastusaluksia ja Venäjän Kalastajasaarentoa.
Vuoreijassa (VISIT VARDØ) on monipuolista nähtävää, katutaidetta, vilkasta kalastusalusten liikennettä, ja Hornøyan lintuvuori (fuglefjellet på Hornøya) lyhyen venematkan päässä kaupungista. Voit tutustua noitavainoihin Steilneset minnested -museos sa ja tärkeään rajakauppaan Vienanmeren venäläisten kanssa Pomormuseet-museossa . Käy katsomassa Norjan itäisintä ja maailman pohjoisinta Vardøhus-linnoitusta . Hurtigruten-laivalla pääsee Vuoreijasta Vesisaareen ja Kirkkoniemeen ja etelän suuntaan Båtsfjordiin ja sieltä eteenpäin.
Tie maailman loppuun – Hamningbergiin
Tie, joka jatkuu Svartnesista kohti Hamningbergia, kulkee läpi luonnonpuistojen ja maisemansuojelualueen. Persfjordenin jälkeen ohitetaan laajoja hiekkarantoja pystyyn vääntyneiden peikkomaisten kallionseinämien välissä Barentsinmerta päin. Välillä on reheviä vihreitä laaksoja ja vierinkivirantoja, jossa pitkäaaikaisen maankohoamisen terassit näkyvät selvästi. Siellä on myös juoksuhiekkakenttiä. Tyypillistä alueelle ovat myös tunturien kerroksellisista kivilajeista rapautuneiden kiviainesten viuhkat.
Hamningberg on autioitunut, mutta hyvin hoidettu kalastajakylä. Lähde vaeltamaan Ytre Syltvikan luonnonpuistoon pitkin Barentsinmeren rantaa ajopuiden lomassa kulkevaa polkua kasvittomalla rantavyöhykkeellä, jota leimaa hemiarktinen ilmasto. Vastaavanlaista luontoa voi nähdä vain Huippuvuorilla.
Tästä voit katsoa filminpätkän Persfjorden-Syltefjorden maisemansuojelualueesta , jonka läpi kansallinen matkailutie kulkee.
Näkymä Persfjorden-vuonolle. Foto: Bjarne Riesto
Nuoriso oppii korjaamaan luonnonantimia Foto: Geir Østereng
Sandfjorddalen. Foto: Randul Valle
Sanfjorddalen.
Varangin niemimaalla on suhteellisen vähän järviä, ja se tunnetaankin parhaiten monista hyvistä pikkulohijoistaan, joista saa myös merinieriää. Niistä mainittakoon Syltefjordelva, Sandfjordelva, Komagelva, Skallelv, Vestre Jakobselva ja Bergebyelva. Kalastusvälineet on desinfioitava jokaista lohijokea varten erikseen, ja kalastuslupa on ostettava osoitteesta fefo.no.
Ordo-järvessä kalastamiseen tarvitaan oma kalastuslupa.
Finnmarkissa vakituisesti asuva saa kalastaa ilmaiseksi järvissä, mutta muualta tulevien täytyy ostaa sisävesikalastuslupa.
Metsästys
Syynä ovat tunturimittarin hyökkäykset koivumetsissä, jotka ovat johtaneet metsän tuhoutumiseen ja alueisiin, joista varpukasvillisuuskin on kuollut. Vähäinen osa metsästä on palautumassa. Varsinkin kiirunakanta on ollut heikko useina vuosina. Pienriistan ja hirven metsästyslupia säätelee Finnmarkseiendommen.
Autiotuvat – yksinkertaisia yöpymisrakennuksia vaelluksellasi
Sähkölinjamajat – jäänteitä Varangin niemimaan poikki kulkeneesta sähkölinjasta
Rivissä olevat majat rakennettiin ennen toista maailmansotaa ja sen jälkeen sähkölinjan varrelle, joka kulki poikki niemimaan Kongsfjordenista Komagværin Kvalnesiin. Ensin rakennettiin 14 kilometrin välein majoja, joissa oli talli hevosille, sen jälkeen niiden väliin (joka 7. km) majoja ilman tallia. Sähkölinja on purettu. Pakollisia välineitä kartta, kompassi ja GPS siltä varalta, että sumu yllättää. Näitä majoja voit käyttää yöpymiseen ja lyhyehköön oleskeluun.
Bjørneskarhytta – avoin
Tupaa isännöivät Komagværin metsästäjä- ja kalastajayhdistys ja Varangin niemimaan kansallispuiston hallinto, jotka pyörittävät ja huoltavat sitä yhteistyössä. Sinne on matkaa 18 km Komagdalenin lähtöpistepysäköintialueelta kesällä, ja 25 km maantieltä talvella. Tupa on hyväkuntoinen, siinä on 4 vuodetta, 2 riippumattoa, uuni, polttopuita ja kaasua, ja sen käymälästä on suurenmoinen näköala. Paikkaan liittyy dramaattista partisaanihistoriaa.
Ragnarokk – avoin
Tupaa isännöi Båtsfjord hjelpekorps, käyttöä ja huoltoa tukee Varangin niemimaan kansallispuiston hallinto. Tuvassa on 4 vuodepaikkaa ja 2 riippumattoa, uuni, polttopuita ja käymälä. Tupa sijaitsee lähimpänä Skipskjøleniä. Sähkömiehet kutsuivat tuvan lähialuetta paholaisen tanssilattiaksi, koska sähkötolpat eivät tahtoneet pysyä pitkään aloillaan ikiroudan vuoksi.
Tulistelua. Foto: Bjarne Riesto
Foto: Bjarne Riesto
Heimdalshytta. Foto: Randul Valle
Telebu Telegrafhytta. Foto: Geir Østereng
Foto: Randul Valle
Heimdal, myös Kjølstuaksi kutsuttu – avoin
Tupaa isännöi Båtsfjord hjelpekorps, käyttöä ja huoltoa tukee Varangin niemimaan kansallispuistohallinto. Tuvassa on neljä vuodepaikkaa ja yksi riippumatto, uuni, polttopuita ja käymälä. Tämäkin oli saksalaisia pakenevien partisaanien piilopaikka toisen maailmansodan aikana. verdenskrig.
Helheim – avoin
Tupaa isännöi Båtsfjord hjelpekorps, käyttöä ja huoltoa tukee Varangin niemimaan kansallispuistohallinto.
Tuvassa on neljä vuodepaikkaa ja kaksi riippumattoa. Käymälä, uuni ja polttopuita.
Telebu – vanha lennätinmaja – avoin (Sandfjorddalen)
Majaa isännöi Vardø sportsfiske- og jegerforening.
Avoin yksinkertainen maja, jossa on neljä vuodetta, kaksi riippumattoa, uuni, polttopuita ja käymälä.
Portgammen –Porthyttan ulkorakennus – Komagvær jff:n (metsästys- ja kalastusyhdistyksen) valvontamaja lohenkalastuskauden aikana.
Kesäaikaan varattava Komagvær jff:n kautta, muulloin avoin. Kaksi vuodetta, polttopuita ja kaasua. Ei omaa käymälää.
Majat on merkitty kansallispuiston karttaesitteeseen .
Ytre Syltevikan tupa – avoin
Isännöitsijä ja hoitaja on Varangerfjæras venner.
Vuodepaikkoja 3–4, uuni ja ajopuuta, käymälä. Sijaitsee Ytre Syltevikin luonnonpuistossa, lähellä Barentsinmeren rantaa omalaatuisessa maastossa. Partisaanit piiloutuivat tuvan luokse seuraamaan rannikolla kulkevia saattueita toisen maailmansodan aikana.
Muita majoja, joihin yleisöllä on pääsy
Bruvoldhuset – Indre Syltevika – yksinkertainen maja, jonka erikoisuus on, että seinät ovat kiveä. Majaa isännöi Vardøhus museumsforening – joka on vuokrannut sen Varanger turlagille (DNT). Majalla on jännittävä sotahistoria.
Maja sijaitsee Persfjorden- Syltefjordenin maisemansuojelualueella Syltefjorden-vuonon suulla Barantsin meren rannalla. Varaus tehdään Varanger turlag -seuran kautta. Majalla ei ole DNT-merkintää.
Huhtircohkkat – Stormheim – lautakoju.
Pystytetty korvaamaan poronhoitokammia. Nyt se on avoin lautakoju, jossa on uuni, mutta ei käymälää. Hieno hätäsuoja, joka kyllä on pelastanut arktisia talvimyrskyjä kohdanneiden talvivaeltajien hengen.
Ytre Syltevika Grenhytta. Foto: Geir Østereng
Syltefjordalen. Foto: Randul Valle
Syltevik. Foto: Eilert Sundt