Kansallispuistossa on niukasti valmiita reittejä, vähän polkuja ja paljon porojen kulku-uria, joten siellä sinun on osattava suunnistaa kartan, kompassin ja GPS:n varassa. Varustaudu hyvin, sillä sumu tai rajuilma voi puhjeta yhtäkkiä. Säätä ja lämpötilaa leimaa niemimaan sijainti lähellä rannikkoa ja subarktisen ja hemiarktisen ilmastovyöhykkeen leikkauspisteessä. Autiotuville vaeltavallekin suositellaan kuitenkin teltan mukaan ottamista varmuuden vuoksi.
Paras vaelluskausi on heinäkuun alusta syyskuun loppuun.
Varangin niemimaan sorateiden taso on yleensä hieman huonompi kuin eteläisemmillä metsäseuduilla. Matalimpien autojen jousituksille tekee täällä kipeää. Varaa runsaasti aikaa päätieltä lähtöpisteisiin.
Piilokoju/ laavu Kibergissä merisirrin paratiisissa. Foto: Geir Østereng
Näkymä portaalista kohti Nattfjelldalenia Vesisaaressa. Foto: Geir Østereng
Nattfjelldalen/Idjaávži/Koppakuru Vesisaaresta
Seuraa traktoritietä kulkevaa merkittyä polkua (paljaan maan reitti) 2 km, ennen kuin polku kääntyy pohjoiseen laakson suuta kohti. Kuljettuasi 4 km helppokulkuista maastoa tulet kansallispuiston rajalle ja sen rajakivelle. Tähän päättyy merkitty polku, ja joudut suunnistamaan itse pitkin laakson reunaa seuraavaa polkua tunturitasangolle. Voit myös mennä alas laaksoon, mutta valmistaudu ylittämään joki sinne mennessä. Ehkäpä sinua houkuttelee uiminen kosken alla olevassa syvänteessä, jonka vesi tulee niemimaan kylmistä lähteistä?
Laakson reunan reitti on 9 km suuntaansa, kova vaellus siis. Lupaamme, ettet tule unohtamaan näkymää, missä laakso lävistää tasangon. Laakson loi sulamisvesi, kun jäätikkö suli vedeksi. Varangin ylätasangolla näet maiseman sellaisena, kuin se oli ennen viimeistä jääkautta, sillä täällä jää oli jäätynyt kiinni maaperään. Täällä tasangon maisemaa kattaa ylhäällä louhikko ja rakka, jonka jää jätti rauhaan kuluttamatta sitä. Kiikarissa voit nähdä Kjøltindan-huippujen häämöttävän. Ota jalkaan vaelluskengät ja mukaan hiertymä¬laastaria, ja sitten ulos vaellukselle.
Pääsy
Vesisaaren itäpäästä on 4 km autolla lähtöpisteen pysäköintipaikalle. Siellä on käymälä, infotauluja ja nuotiopaikka. Käymälän ulkoseinällä on infolaatikko, jossa on kansallispuiston esitteitä.
Komagdalen
Polun alkukohdassa on pysäköintialue, käymälä ja kansallispuistoinformaatiota. Viereisessä Komagelvassa kalastetaan lohta ja merinieriää. Lähistöllä on myös useita kalaisia järviä. Kuljettuasi puoli kilometriä polkua pitkin tulet laavulle, jossa on nuotiopaikkoja ja polttopuita. Laavussa voi yöpyä, jos ottaa mukaansa riippumaton. Maisema on täällä avointa tasankoa, joka kapenee Komagdalen-laaksoon mentäessä Skipskjølen-tunturin itäpuolella. Ennen ensimmäistä «porttia» on tupa ja ulkorakennus – nimeltään Portgammen. Siellä on yöpymistila kahdelle. Ensimmäisellä portilla ylität riippusillan ja voit jatkaa Bjørneskaret-kanjonin tuvalle, jonne on 18 km pysäköintialueelta. Sieltä monet suosivat vaeltamista kansallispuiston läpi seuraten sähkölinjatupia – Ragnarokk – Heimdal – Helheim aina Ordon mökkikylään asti, tai sitten jätetään Helheimin tupa väliin ja vaelletaan läntiseen suuntaan kohti Stjernevatn-järveä. Voit myös kulkea Bjørneskaret-kurun läpi Stordaleniin Vargelvskaret-kurun kautta Portille ja alas Annijoelle lämpimään vuoteeseen tai nauttimaan lämpimiltä lautasilta tarjoiltua ruokaa. Tai voit vaeltaa Sandfjord-laaksoon Telegrafhytta-tuvalle.
Laavu ja nuotiopaikkoja Ordon lähtöpisteellä. Foto: Geir Østereng
Ordo
Ordo on tavallinen lähtöpiste, kun mennään avoimelle Helheimin sähkölinjatuvalle. Siellä on laavu riippumattokoukkuineen, käymälä sekä kansallispuistoinfoa. Ordo-järvi on hyvä kalavesi. Siitä saa alkunsa Syltefjordelva-joki, jossa on sekä pieniä lohia että merinieriää. Pitkospuut johtavat pysäköintialueelta joen yli vievälle sievälle sillalle.
Matkalla Helheimiin ohitat kuuluisan Ravdolin laakson, jonka nimi pohjoissaameksi tarkoittaa nieriää. Linnuntietä majalle on 7 km:n matka vaihtelevassa maastossa, missä joudut löytämään tiesi itse. Tuvassa on neljä vuodepaikkaa ja neljä riippumattoa. Siellä voit löytää rauhan, ennen kuin kuljet takaisin tai olet valmis jatkamaan matkaa seuraavalle sähkölinjatuvalle Komagdalen-laakson suuntaan tai Skipskjølen-tunturin huipulle. Skipskjølen on kansallispuiston ja sekä Vesisaaren että Båtsfjordin korkein huippu, 633 mpy. Louhikot leimaavat ennen viimeistä jääkautta syntynyttä maisemaa, samoin rengasmoreenit, joita on olemassa melkein vain täällä, missä mitään muuta ei ole.
Pääsy on viitoitettu päätieltä.
- Jos tulet etelän suunnasta Eurooppa-tietä kohti Båtsfjordia, poikkea oikealle Magistervatnin kohdalla soratielle, joka vie Ordon mökkialueelle.
- Lähin leirintäalue on muutaman kymmenen kilometrin päässä Norjan pohjoisimman lehtimetsän luona Syltefjorddalen-laaksossa.
- Båtsfjordin kalastuskeskuksessa on tarjolla yösijaa ja ruokaa. Sinne kalastusalukset tuovat suuret saaliinsa Barentsinmereltä
Syltevikmoan – Sandfjorddalen
Poikkea vasemmalle Sandfjorddalen-laaksossa kohti Syltevikvatnet-järven luona olevaa Syltevikmoan-nummea. Matala auto tai matka-auto on huono valinta. Neljän kilometrin pituista soratietä ei ole tarkoitettu isoille autoille, kuten matka-autoille, sillä se on yksikaistainen ja siinä on harvoja kohtauspaikkoja. Nummella on käymälä ja infoa suojelualueista. Tee retki Syltevikvannet-järven ja Indre Syltevikin kautta Ytre Syltevikiin. Siellä on autiotupa, joka oli ennen vanha asuinpaikka. Siellä rannassa on lohen merikalastuksen yhteydessä käytetty jääkammi lohien säilyttämistä varten. Indre Syltevikissa on myös varaustupa (Bruvollin talo), joka täytyy varata hyvissä ajoin etukäteen yhdistykseltä nimeltään Varangerhalvøya turlag (DNT).
Vaihtoehtoisesti voit vaeltaa Sandfjorddalen-laaksoon vanhalle Telegrafhytta-Telebu-autiotuvalle, jossa on neljä vuodepaikkaa ja kaksi riippumattoa. Sandfjorddalen, yksi kansallispuiston omalaatuisista laaksoista – harvinaisen rehevä ja vehreä. Sieltä on mahdollista nousta Komagdalen-laaksoon ja Bjørneskar-tuvalle, jos on hyväkuntoinen ja jalassa pitkän vaelluksen sallivat jalkineet
Sandfjordelva-joessa voi kalastaa lohta ja merinieriää. Syltevikvannet-järvessä on runsaasti erikokoisia kaloja. Myös merenrantakallioilta voit kokeilla kalaonnea, voi olla, että saat suurvalaan koukkuusi.
Pääsy – ei viitoitettu päätieltä
Aja FV 8100 -tietä Vuoreijasta Hamningbergin suuntaan. Käänny vasemmalle Sandfjordenin sillan jälkeen.
Syltefjordalen. Foto: Randul Valle